Oilers Inter historiikki, osa 2 - Kakkoskauden kova koulu (03-04)

Kaudelle 2003-2004 joukkue starttasi hieman pelonsekaisin tuntein. Salibandyliiton F-junioreissa pelasivat kaksi yhdistettyä ikäluokkaa, joten ensimmäisellä F-juniorikaudella vastaan tuli - ei myös - vaan pääasiassa vuotta vanhempia pelaajia. Tämä toi joukkueen harjoittelemiseen ja pelaamiseen aivan uudenlaisen haasteen...

 

Kesän aikana joukkueen rivistöstä oli poistunut muutama pelaaja, joiden jättämä aukko saatiin kauden alkuun mennessä paikattua viidellä tulokkaalla (Appelqvist, Hirmasto, Kettu, Kilpeläinen & Makkonen). Tämä taisikin jäädä Interin historian suurimmaksi yksittäiseksi vaihtuvuudeksi. Hexin jättäytyessä yhä enemmän taustapiruksi, valmennustiimiä vahvistettiin ottamalla Jyri Makkonen mukaan apuriksi.

Hexin suosiollisella avustuksella joukkueen uudeksi kummipelaajaksi päästiin valitsemaan Esa Jussila. Voi olla, että kaiman nimellä oli vaikutusta valintatoiveeseen. Vaikka Interin pojista suurella osalla oli harrastuksena myös muita lajeja, niin aktiivisuus treeneissä, peleissä ja lajin parissa ylipäätään oli erittäin suurta.

 

Kausi päätettiin avata osallistumalla syyskuussa 2003 Tupla turnaukseen Tapiolan Arena Centerissä. Interin kanssa samassa lohkossa olivat ’93 pojista muodostuneet SB Vantaa Black Devils, LoSB ja PSS Mustat - ja kuten arvata saattaa kyyti oli kovaa ja pelit loppuivat jo alkusarjaan. Näistä kolmesta pelistä opimme kuitenkin heti sen seikan, että vuotta vanhempia joukkueita vastaan pelatessamme emme pärjää, ellemme opettele pelaamaan lyhyitä vaihtoja, vaihtamaan lennosta ja liikuttamaan palloa paljon nopeammin. Tämä oli myös se uusi haaste joukkueellemme. Jos vertaamme aikaa kun ’94 pojat olivat G- ja F-junioreita tämän päivän F-junnuihin, joiden peleissä pelataan minimaalisella kentällä, vihelletään vaihdot ja noudatetaan kummallista ”neljän maalin erolla saa ottaa lisäkenttäpelaajan” –sääntöä, niin meidän pojat oppivat jo todella varhaisessa vaiheessa, mitä asioita opettelemalla pärjää lajissa nimeltä salibandy. Tiistain harjoitusvuoroilla Arena Centerin isolla kentällä pyrimme kehittämään yksilöiden mailankäsittely-, syöttö- ja laukaisutaitoa. Käytimme hyväksi isoa tilaa ja juoksimme paljon. Tosin kritiikkiä saimme siitä, ettemme pelanneet pienpeliä, mutta sitä varten olikin torstain ”sählykenttävuoro”, jolloin keskityimme yleensä pienpelaamiseen kolme vastaan kolme –joukkueilla. Kallista kenttäaikaa emme käyttäneet koskaan jumppaamiseen vaan kentälle mentiin aina maila ja pallo mukana. Tässä vaiheessa aloimme myös koota joukkueelle jonkinlaista helppoa ”pelikirjaa”. Hexi oli jo fläppitaululle piirrellyt kuvia banaaneista, ruuduista ja noppafemmoista, joilla hän opetti painopisteliikkumista ja aluepuolustusta. Johanin kanssa lainasimme Espoon kaupunginkirjastoista kaikki salibandyyn liittyvät kirjat ja karsimme, kehittelimme ja piirtelimme omia harjoituskuvioita niin, että kaikki yksittäiset treenit koitettiin muokata pelitilanteiden omaisiksi. (noista kirjoista valtaosa oli ruotsinkielisiä, joka omalla kohdallani vain korostaa sitä antaumusta, millä itse tähän hommaan silloin heittäydyin).

Tässä pitkään voimassa olleet Interin valmennusohjeet:

 



 

Liiton turnauksissa tuli myös pääsääntöisesti pataan, kun vastassa oli ’93 joukkueita, mutta saatiinpahan pelata toivottuja kovia pelejä. Näiden lisäksi Inter pelasi 4 harjoituspeliä ja yhden näytösottelun. Nämä pelit olivatkin historiallisia monella tavalla. Seura oli perustanut täksi kaudeksi myös uuden ’93 poikien joukkueen, Oilers Starsin. Starseista tuli seuraavien vuosien aikana loistava sparraaja ja kilpailija Interin nuoremmille junioreille, jotka kuitenkin pitivät hyvin pintansa keskinäisissä karkeloissa ”vuoden etumatkan” turvin (kuinkahan moni tästä Stars joukkueesta pelaa nykyään NG B:ssä yhdessä Interin junnujen kanssa?). Ensimmäinen kohtaaminen oli ollut jo liiton turnauksessa marraskuussa 2003. Se päättyi Interin voittoon 8-6. Maaliskuussa oli sitten uusinnan paikka harkkapelin muodossa. Inter oli tappiolla jo pahimmillaan 1-6 ja 4-9, mutta hurjan ja hurmoksellisen loppukirin ansiosta peli päättyi tasan 9-9. Tämä oli kiukkuinen paikka ainakin Starsia silloin valmentaneelle Andy Packalénille (Andy tuli uudestaan kuvioihin Oilersin perustettua C-94 edustusjoukkueen keväällä 2008). Toisessakin harkkapelissä peittosimme Starsit 8-4, mutta näiden välissä pelattu ”näytösottelu” Tapiolan Urheilutalolla miesten pelin erätauoilla päättyi tasapeliin 1-1.

 

Kapteenin tehtävät (marraskuu 2003):



 

Ne toiset varsin legendaariset harjoituspelit pelattiin myös tälle kaudelle perustettua Tapanilan Erän ’94 joukkuetta vastaan. Tapanilan sinipaidoista tuli seuraavien vuosien aikana ehkä yksi mieluisimmista vastustajista. Siellä pelasi rehtejä ja reiluja poikia, joita valmensi ja johti mukavia aikuisia. Kahdesta Erää vastaan pelatusta harkkamatsista Inter väänsi voiton, samoin kuin vielä parina seuraavana vuonna pelatuista otteluista kunnes kaksinkamppailuissa voittovuorot alkoivat kääntyä pikkuhiljaa Erän eduksi. Erän myöhempien aikojen voittoputkeen tuli säröt ainakin 2008 keväällä, kun Inter nappasi pronssiset mitalit Erän nenän edestä Etelä-Suomen aluesarjassa ja 2010 keväällä, kun NG 94 vei kultamitalit hallitsevalta Suomenmestarilta Tapanilan Erältä jännittävässä kolmen pelin finaalisarjassa.

Oilers Inter ja miesten edustujoukkue yhteistreeneissä 2004Oilers Inter ja miesten edustujoukkue yhteistreeneissä Areena Centerissä 30.3.2004.

 

Takana vasemmalta:

Henri Korhola, Janne Puhakainen, Sami Kuronen, Jaakko Hintikka, Patrick Wardi, Timo Ketonen, Joni Niiranen, Jani Malmelin, Jani Väänänen, Oscar Hänninen, Hexi Arteva.

 

Keskellä vasemmalta:

Teemu Lehikoinen, Tarmo Kirjonen, Oliver Markelin, Niklas Malinen, Petteri Haro, Markus Appelqvist.

 

Edessä vasemmalta:

Niklas Jussila, Joel Soini, Saku Hirmasto, Miska Kettu, Ossi Koskinen, Henri Luoma, Leo Leinonen, Dalton Nykky, Olli Alanen, Niklas Paul, Toni Stolt, Henri Wahlman.

Kuvasta puuttuu (Interin pelaajista):

Tomas Makkonen ja Arttu Kilpeläinen.

 

Kauden aikana seura järjesti juniorijoukkueilleen miesten kotipelien yhteydessä olleen ”aktiivisuuskilpailun”. Ahkerimmin pelejä katsomassa käynyt joukkue ja vielä sen ahkerimmat jäsenet palkittiin seuran toimesta ja ei ainakaan tuohon aikaan ollut mikään yllätys, että Oilers Interhän voitti koko potin. Aktiivisimpina juniorikatsojina palkittiin ainakin Henri Wahlman ja Olli Alanen. Joukkue itse sai palkinnoksi yhteisharjoitukset miesten edustusjoukkueen kanssa. Tämä ikimuistoinen tapahtuma toteutui keväällä 2004 ja osa siitä on ikuistettu myös Inter DVD:lle. Tätä kausijulkaisuna toiminutta videota kuvattiin kevään aikana peleissä ja harjoituksissa ja se päättyy Tapiolan Urheiluhallilla pelattuun näytösotteluun Oilers Starsia vastaan. Kyseinen matsi pelattiin miesten liigapelin erätauoilla varsin runsaslukuisen yleisön edessä. Tekijänoikeudellisista syistä emme taida uskaltaa julkaista kyseistä videota täällä.

 

Huhtikuussa 2004 salibandytoiminta Tapiolan Arena Centerissä loppui. Tämä loi synkän varjon joukkueemme harjoitusolosuhteiden päälle, koska korvaavia tiloja seuraavaksi kaudeksi ei ollut tiedossa. WeeGee talon salibandykentät olivat legendaarisia ja hallista oli tullut joukkueelle henkinen koti. Pojat hengailivat siellä koulupäivien päätyttyä aina treenien alkamiseen asti. Ei siis kannata kysellä, missä oikeastaan näiden ’94 syntyneiden (ja ysivitosten) poikien perustaidot on luotu. Mikä olemassa olevista nykyhalleista päästää junnut lämimään ja veivaamaan ilman korvausta, tai ilman jonkun karvakuonon vahtivaa silmää ja miljoonia turhia kieltoja, että ei saa tehdä sitä eikä saa tehdä tätä? Tapiolan Arena Centerin toiminta oli nuorisotyötä ja iltapäiväkerhoa parhaimmillaan.

 

Saku_maalissaKun liiton peleihin ja harkkapeleihin lasketaan mukaan Tuplaturnaus ja Oilers Junior Games ’04, niin Inter pelasi kaudessa 38 peliä. Voittoja tuli 15, tappioita 20 ja tasapelejä 3. Maaleja Inter mätti 191 ja päästi omiin 218. Eli kovassa seurassa oli pelejä käyty. Mutta kun tilastoidaan vain ’94 pelit (ja Oilers Stars), niin tilastot muuttuvat aika muikeiksi. Näitä pelejä oli 16 joista voittoja 12, tappioita vain 2 ja tasapelejä 2. Näissä maaleja tehtiin 128 ja päästettiin 47. Turnauspöytäkirjasta käy ilmi, että Niku uurasti taas maalivahtina. Petu, Toni, Matias, Miska ja Saku jakoivat sitten jäljelle jääneet vuorot. Huhtikuisessa Inter – PakVi pelissä tuli turpaan 16 -1 ja valmentaja on kirjoittanut muistiinpanoihinsa maalivahdista että ”Ei Sakun ihan paras päivä”. Sen Interin ainoan maalin muuten teki Nicke Tonin syötöstä. Tsempparipalkinnot jaettiin taas tasaisesti, mutta muutama pelaaja-arvio iskee silmään, varsinkin kun niitä vertaa tänä päivänä samoihin poikiin.

Leo Leinonen: Pelaa puhtaasti fyysistä peliä

Ossi Koskinen: Virtaa riittää, 2 min. jäähy

Oliver Markelin: Selvä kärkikarvaaja

Olli Alanen: Pelaa mitä paikkaa vaan, loistava pelisilmä

Tomas Makkonen: 4 maalia pakin paikalta, kuti lähtee

 

03_turnauspoytakirja_2003-2004

 

Viimeinen peli oli harjoituspeli SSV Sharkseja vastaan, jossa Vuosaaren hait murjottiin 17-1 numeroin. SSV Sharks oli tähän asti ollut lähes voittamaton joukkue Interille, mutta tämän pelin jälkeen emme tainneet heille enää hävitä. Kauden päättäjäiset pidettiin Tapiolan keilahallissa. Kausi 2003-2004 maksoi 410 euroa/pelaaja.

 

Vanhempainkokouksessa huhtikuussa päätettiin joukkueesta taka-alalle jättäytynyt Hexi Arteva kohottaa Interin kummivalmentajaksi. Myöhempinä vuosinakin Hexi pistäytyi treeneissä ja peleissä aina kun kiireiltään ehti, ja jos ei muuta ehtinyt, niin myipähän ainakin mailoja pojille. Lotta Myllymäki luopui joukkueenjohtajan tehtävistä ja valtikka siirrettiin Valle Harolle. Eipä tiennyt Valle vielä tuolloin, mihin liemeen seuraavalla kaudella joutui. Sopan keittäjänä kunnostautui erään naapuriseuran neropatti nuoriso-ohjaaja, joka opetti omille pojilleen mallikasta ja reilua urheiluseuratoimintaa. Siitä lisää seuraavassa osassa...

 

03_joukkuekuva_2003-2004Oilers Inter 9.9.2003 Arena Center

 

Ylärivi:

Johan Stolt* valm., Hexi Arteva vastuuvalm., Mika Jussila* valm.

 

Keskellä vasemmalta:

Henri ”Henkka” Wahlman, Dalton Nykky, Leo Leinonen*, Petteri Haro, Joel Soini, Olli Alanen*, Niklas ”Niku” Jussila*, Henri Luoma

 

Edessä vasemmalta:

Saku Hirmasto*, Markus Appelqvist, Matias Vanonen*, Ossi Koskinen*, Niklas Malinen, Toni Stolt*, Tomas Makkonen*, Niklas ”Nicke” Paul*

 

Kuvasta puuttuvat: Miska Kettu, Arttu Kilpeläinen* ja Oliver Markelin.

 

*C94 Suomen Mestari 2010

Lisää kommentti


Turvakoodi
Päivitä